Kuka minä olen, kun kaikki roolit riisutaan?
Kuka minä olen? Olenko yhtä kuin ajatukseni tai fyysinen kehoni? Ehkä helpointa olisi vastata kysyjästä ja kysymyksen kontekstista riippuen niillä rooleilla, joita elämässäni näyttelen: olen äiti, joogaopettaja, tytär ja sisko, ystävä ja rakastaja…
Leikitään kuitenkin tänään, että tämä kysymys on suunnattu sinulta sinulle. Kysy siis itseltäsi: kuka sinä olet sisimmässäsi? Kuka olet, kun tunnet olevasi eniten sinä? Mihin osaan sinusta minuutesi on juurtunut?
On tyypillistä, että vastaukseksi nousee hiljaisuus, hämmennys, tai lisää kysymyksiä. Jos tiedät jo, ettet ole mielesi, tai kehosi, tai roolit joita näyttelet, kuka sitten? Omaa sisintään tutkiessa onkin helpointa alkaa sulkemaan pois niitä osia ja aspekteja itsestä, joihin ei ainakaan tänään täysin identifioidu. On myös melko viisasta myöntää, ettei vielä tiedä.
Kuvittelen, että tällainen syvempi itsereflektio kiinnostaa sinua, koska olet joskus päätynyt tai ehkä ollut päätymässä harjoittelemaan ja opiskelemaan joogaa kanssani. Kuvittelen, että kysymys olemassaolostasi ja mahdollisista syistä sen takana on hiljaa (tai joskus vähemmän hiljaa) ajanut sinut joogan pariin. Ja hyvä niin - onhan jooga itsetuntemuksen tiede ja taide, filosofia ja harjoitus, joiden tarkoituksena on auttaa meitä löytämään selkeyttä juuri näiden suurten kysymysten äärellä.
Identiteetti, ego ja tarina itsestä
Jatketaan minuuden termien selventämisellä:
Identiteetti on meidän itse rakentama kokoelma tarinoita siitä ketä me ollaan.
Egoa taas voisi ajatella kuraattorina noille tarinoille: käsitys itsestä, joka rakentaa ja ylläpitää minä-kuvan narratiivia.
Joogan filosofiassa lähimpänä egoa ja identiteettiä on mielen osa nimeltä ahamkara; ”minä-tekijä”eli se osa meistä joka erottaa meidät muusta maailmasta.
Nämä termit ovat tietenkin lopulta ainoastaan konsepteja, ajatusten konstruktioita, joista voi myös tulla vankiloita. Mutta ne tarjoavat meille mahdollisuuden oppia tarkastelemaan ja tuntemaan itseämme lähemmin ja ennen kaikkea l a a j e m m i n.
Suurin osa meistä nimittäin identifioituu vain pinnallisiin osiin itsestä. Keho, mieli ja ihmisyyden roolit ovat oleellisia osa-alueita meistä, mutta ne ovat myös alttiita ympäristön vaikutukselle ja jatkuvalle muutokselle. Jos identifioituu omaan kehoon, mitä tapahtuu, kun keho ikääntymisen myötä heikentyy tai sairastuu? Jos identifioituu täysin omaan mieleen ja sen tarinoihin, minuus on myös aika epävakaalla pohjalla, onhan mieli luonteeltaan jatkuvasti liikkuvainen. Myös elämämme roolit, niin tärkeitä, aitoja ja rehellisiä kuin ne voivatkin olla, antavat kosketuspintaa omaan minuuteen vain hyvin pintapuolisesti ja elävät eri elämänvaiheiden mukaan muuttuen.
Ahamkara eli ego ja identiteetti joogan filosofiassa on se osa ihmismieltä, joka pitää meitä jumissa mayan eli erillisyyden illuusion verhon takana. Toisin sanoen ahamkara vastaa kokemuksesta itsestä erillisenä muista. Se kertoo tarinaa minästä ja suhteuttaa kaiken kokemamme minuun: minun haluni, minun tarpeeni, minun kokemukseni. Ahamkara ei ole paha tai huono, mutta jos annamme sen ohjata ja hallita toimintaamme, toimintamme rakentuu oman edun tavoittelun ja erillisyyden kokemuksen ympärille.
Purusha – joogan näkemys aidoimmasta itsestä
Mitä sitten on pintaa syvemmällä? Se on tietenkin jokaisen itse tutkittavissa ja määriteltävissä, mutta joogan filosofia tarjoaa termin joka kuvailee sitä aidointa itseä, olemassaolomme ydintä, sieluamme, esenssiämme: purusha.
Purusha tarkoittaa “sitä, joka näkee”, tai puhdasta tietoisuutta. Purusha on se osa meistä, joka kykenee havainnoimaan ajatuksia, tunteita ja kokemuksia ilman että on itse mitään niistä.
Filosofia jää helposti älylliseksi pohdinnaksi. Siksi joogan perinteessä itseä ei pyritä ymmärtämään vain ajattelemalla, vaan ennen kaikkea kokemalla. Seuraava harjoitus tarjoaa mahdollisuuden tutkia esenssiäsi kokemuksellisesti:
Istu tai makaa mukavassa asennossa, ja sulje hetkeksi silmät.
Tule tietoiseksi erilaisista äänistä tilassa, jossa lepäät. Noin puolen minuutin ajan kuuntele tilassa avautuvia ääniä ilman, että tuomitset tai analysoit niitä sen suuremmin.
Seuraavaksi käännä huomio mieleesi. Seuraavan 30 sekunnin ajan tarkkaile mieltäsi ajattelemassa. Ilman takertumista tai ajatusten matkaan lähtemistä, tarkkaile ajatuksia kulkemassa korviesi välissä.
Lopulta käännä huomio takaisin kehoosi ja hengitykseesi. Havainnoi vatsaa nousemassa ja laskemassa, kehoasi hengittämässä.
Päästä irti myös hengityksen tarkkailusta, ja nyt tule tietoiseksi siitä, joka äsken tarkkaili. Kuka tai mikä oli se, joka äsken tarkkaili ääniä tilassa, ajatuksia mielessä ja kehoa hengittämässä?
Tietoisuuden kenttä ja sen sisältö
Tämä harjoitus auttaa sinua tekemään eron tietoisuuden ja tietoisuuden sisällön välille. Erottamalla tietoisuuden kentän ja siinä avautuvat ilmiöt (ajatukset, tunteet, tuntemukset), pääsemme kokemukseen tietoisuudesta rajattomana avaruutena, johon voi laskeutua koska tahansa missä tahansa.
Henkisen kasvun tai “heräämisen” (paremman sanan puutteessa) edetessä tulemme jossain vaiheessa kokemaan, että oikeastaan myös tietoisuuden alla avautuvat ilmiöt ovat osa tietoisuutta. Ajatukset, tunteet ja tuntemukset ovat tietoisuus kokemassa itseään ja tilaisuus avautua laajemmalle todellisuudelle. Aluksi eron tekeminen observoijan ja observoitavan välille on kuitenkin yleensä oleellista ja hyödyllistä.
Olet enemmän kuin mielesi uskoo
Tietoisuus, purusha, on paitsi olemassaolomme ydin, myös yhteytemme muuhun maailmaan. Joogan filosofian mukaan kaikissa meissä asuu puhtaan tietoisuuden valo, ja tuo valo on palanen yhdestä isosta valon lähteestä, Universumin äidistä, Ishvarasta.
Ajattele, millaista elämää eläisit, jos tietäisit, että tarinat joita kerrot itsellesi itsestäsi ovat sinua rajoittavia ja todennäköisesti valheellisia. Ajattele, mitä ihmissuhteillesi tapahtuisi, kun jokainen tekosi ohjautuisi ei reaktiivisesta itseään suojelevasta mielestä, vaan kaiken kattavasta läsnäolosta ja ymmärryksestä. Ajattele, miten suhde elämääsi ja koko arkesi muuttuisi, kun oppisit näkemään itsesi ja koko maailman manifestaationa yhdestä ja samasta.
Olemme paljon enemmän kuin ajatuksemme, kehomme tai roolimme. Joogan mukaan syvempi identiteettimme löytyy tietoisuudesta, josta käsin voimme havainnoida kaikkea tätä. Kun opimme tunnistamaan puhtaan tietoisuuden sisällämme, suhteemme itseemme, muihin ihmisiin ja koko elämään muuttuu. Voimme avautua elämälle ja sen lahjoille tavalla, johon ego ei koskaan pystyisi.
