PERINTEINEN TANTRINEN HATHA JOOGA 

Sosiaalisen median linssin läpi esitettynä jooga saattaa vaikuttaa trendikkäältä treeniltä, joka vaatii suurta liikkuvuutta ja tietyn näköistä ja kokoista kehoa puettuna kalliisiin trikoisiin.

Hyvinvoiva, vahva ja vakaa keho onkin ehdottomasti yksi joogan hyödyistä, mutta ei missään nimessä sen päämäärä, saatika edellytys joogan harjoittamiselle. Jooga tunnistaa kehon tärkeänä osana ihmisyyttä, mutta uskon, että modernin joogan taipumus keskittyä ainoastaan fyysiseen aspektiin meistä on johtanut osittain väärille raiteille.

Jooga on ikiaikainen holistinen harjoitus kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia - ei pelkästään kehon tasolla, vaan myös mielen, ja mikäli siihen tahtoo uskoa, sisällämme asuvan suuremman voiman kanssa. Jooga tähtää tuomaan meidät ymmärrykseen omasta eheydestämme ja syvempään yhteyteen niin itsemme kuin meitä ympäröivän maailmankin kanssa.

Valinta on meidän, ja harjoitus on tietenkin jokaiselle juuri sitä, miten päätämme siihen suhtautua. Jos keskitymme ainoastaan fyysiseen osaan meistä, joogan hyödyt eivät voi ulottua fyysistä kehoa laajemmalle. Ottamalla käyttöön koko joogan potentiaalin - asanan eli jooga-asentojen lisäksi myös monet joogan tarjoamat sisäiset tekniikat kuten pranayaman, bandhat, mudrat, mantrat ja ehkä olennaisimpana meditaation - voimme valjastaa käyttöön myös oman täyden potentiaalimme.

Tässä on käsitykseni joogasta: vapaamman kehon lisäksi voimme vapauttaa itsemme myös mielemme kahleista, ja alkaa elää elämäämme suuremmasta rohkeudesta ja ilosta käsin - tavalla joka kunnioittaa omaa henkilökohtaista totuuttamme ja kuljettaa meidät kohti tarkoituksellisempaa olemista ja elämää.

Samkhya filosofia — kartta vapauteen

Niin kauan kun ihmiset ovat ajatelleet, ovat he pyrkineet selittämään syytä olemassaololleen. Järkeistäminen ja ymmärtäminen, elämän tarkoituksen etsiminen ja olemassaolomme selittäminen rationaalisella mielellä kuuluu perustavanlaatuisesti luontoomme. Onko olemassaolomme takana jokin suurempi merkitys? Onko kaikki sattumanvaraista ja kaoottista, olemmeko todella vaan monimutkaisia organismeja pyörimässä monimutkaisen organismin päällä loputtomasti laajentuvassa avaruudessa, vai onko olemassaolomme taustalla jokin merkitys? Onko olemassa globaalia totuutta, jolla selittää tätä kaikkea?

Samkhya filosofia, yksi maailman vanhimmista filosofioista, joka pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Tantra, jooga ja Ayurveda pohjaavat kaikki tähän samaan ikiaikaiseen uskomusjärjestelmään.

Sen todellinen alkuperä pysynee tuntemattomana ikuisesti, mutta Samkhyan järjestestelmällistäjänä pidetään pyhimystä nimeltä Kapila joka eli kauan ennen ajanlaskumme alkua.

Samkhya on dualistinen filosofia. Länsimaisen näkemyksen mukainen dualismi perustuu kahtiajakoon mielen ja kehon välillä - Samkhya puolestaan selittää Universumia ja ihmisyyttä kahden vallitsevan voiman kautta: purusha eli tietoisuus ja prakriti eli luonto tai materian maailma. Purusha on ikuisesti muuttumaton, kun prakriti taas on jatkuvan muutoksen alla. Samkhyan mukaan ihminen on universumi minikoossa - mikrokosmos makrokosmoksesta. Yksilössä purusha manifestoituu puhtaana tietoisuutena, ja prakriti yksilön luontona kehoineen, ajatuksineen ja tunteineen. Universaalilla tasolla purushaa voidaan kutsua maailman tietoisuudeksi, Brahmaniksi, ja prakriti taas edustaa koko luontoa koko sen alati muuttuvassa kauneudessa.

Samkhya filosofia on hyvin laaja. Se tarjoaa meille systemaattisen kartan joka käsittää kaiken ihmisyydestä ja maailmasta - mieli, keho, tietoisuus, luonto, syyn ja seurauksen välinen suhde, manifestoitunut ja manifestoimaton, tietoinen ja epätietoinen ovat kaikki osa tätä systeemiä joka pyrkii selittämään selittämätöntä ja antamaan vastauksen elämän suurimpiin kysymyksiin.

Samkhyan ultimaattisena päämääränä pidetään kärsimyksestä vapautusta; järkkymättömän onnen, rauhan ja terveyden sekä yhteenkuuluvuden ja yhteyden löytämistä. 

Mitä on hatha jooga?

Hatha jooga on modernin joogan äiti - Iyengar, astanga, bikram, vinyasa, kundalini, anusara, jopa yin jooga kaikki pohjaa hathaan. Teos jota pidetään ensimmäisenä hatha joogan oppikirjana, on näkijä Patanjalin 200-400 CE koostama sanskritin kielinen kokoelma tekstejä nimeltä Joogasutrat. Tässä opuksessa käydään läpi joogan kahdeksan haaraa, jotka auttavat harjoittajaa matkustamaan ulkoisesta maailmasta sisäiseen maailmaan; olemuksemme uloimmista kerroksista kohti sydäntämme.

Patanjalin Joogasutrat kattaa joogan teorian ja harjoituksen. Joogin matka alkaa elämänohjeilla; yamoilla ja niyamoilla, sitten asanaharjoituksella, hengitystyöskentelyllä ja päättyy meditaatioon. Joogan kahdeksasta haarasta asana on eli jooga-asento on kolmas, ja viimeiset 4 haaraa ovat kaikki meditaation eri vaiheita. Tästä voimme todeta, että modernin joogan pääpaino fyysisessä harjoittelussa ei todellakaan ole joogan ydin - voit olla mitä edistynein joogi harjoittamatta päivääkään asanaa, ja taitava käsilläseisonta tai notkea keho ei välttämättä liity joogaan lainkaan.

Yoga Chitta Vritti Nirodha, jooga on mielen liikkeiden tasaamista, kuuluu Patanjalin kuuluisa määritelmä joogalle.

Hatha tarkoittaa voimaa. Toinen yleinen käännös hathalle on kaksi vastakkaista voimaa: ha ja tha tai aurinko ja kuu, purusha ja prakriti, mieli ja keho.

Jooga puolestaan juontaa sanskritin kielisestä sanasta yuj, joka tarkoittaa kahden voiman yhdistämistä.

Hatha jooga on siis kahden vastakkaisen voiman; esimerkiksi kehon ja mielen, tai tietoisuuden ja energian yhteen saattaminen ja sitä kautta ykseyteen ja yhteyteen saapumista.

Mitä on tantra?

Ja mikä tekee joogasta tantrista?

Toisin kuin valtavirtamedia ja Google meille kertoo, tantrassa ei suinkaan ole kysymys seksistä.

Tantra sanana käännetään useimmiten englannin kielellä sanaan “weave” tai “expand”, kutoa tai laajentua.

Tantra haluaa meidän tunnistavan omat illuusiomme - kohdat, joissa olemme jumissa tai emme näe todellista luontoamme ja valoamme. Tantra kattaa kaikki joogan tekniikat asanasta pranayamaan, mantraan, mudra- ja bandha-työskentelyyn sekä meditaatioon. Tantra haluaa meidän näkevän joogan koko elämän kattavana harjoituksena - kutovan henkisen harjoituksemme arkipäiväiseen elämäämme ja laajentamaan sisäisen valomme ulkoiseen maailmaamme.

Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisyyttä, mutta lienee sanomattakin selvää, että olemme paljon muutakin kuin suhteemme nautintoon ja seksuaalisuuteen. Tantra ehdottomasti tuo lisää nautintoa harjoittajan elämään, mutta tuo hyvä olo ja kokemus eheydestä ulottuu pitkälle makuuhuoneen ulkopuolellekin.

Tantrinen jooga on joogaharjoitus, johon kuuluu muutakin kuin pelkästään asana: mantra, bandha, mudra, kriya ja tietenkin meditaatio. Sen keskeisin viesti on opetus elämän jumalallisuudesta; elämä ja kaikki mitä se pitää sisällään on lahja. Kokeaksemme oma täydellisyytemme ja eheytemme, meidän ei tarvitse paeta elämää tai ihmisyyttämme, vaan päinvastoin kaikki ihmisyyden osa-alueet tarjoaa meille tilaisuuden kokea tuo sisällämme asuva eheys, oma kokonaisuutemme.

Syy siihen, miksi tantran ympärillä on niin paljon hämmennystä lienee erilaisissa koulukunnissa jotka ovat ottaneet tantran omakseen ja jalostaneet sitä kohti omia tarkoitusperiään. Karkeasti jaoteltuna, tantrassa on kolme koulukuntaa: Kaula tantra, joka keskittyy ulkoisiin rituaaleihin, Samaya tantra, joka keskittyy sisäisiin rituaaleihin, ja Mishra tantra, joka yhdistää molemmat edellämainitut ja pitää sisällään sekä ulkoisia että sisäisiä rituaaleja. Oma harjoitukseni, koulutukseni sekä tarjoamani opetus pohjaa viimeisenä mainittuun koulukuntaan, ja kuuluu elävän tradition; Sri Vidya-linjan alle.

Oleellisin ero perinteisen joogin ja tantrikan (tantrisen joogan harjoittajan) välillä minun ymmärrykseni mukaan on se, että meidän ei tarvitse luopua maanpäällisistä iloista ja menestyksestä tavoittaaksemme henkisen ilon ja menestyksen, vaan päin vastoin. Tantrinen maailmankuva kutsuu meitä suhtautumaan elämään lahjana ja itseemme kokonaisina, juuri sellaisena kuin olemme. Jokainen haaste ja vastoinkäyminen on tilaisuus kasvaa ihmisenä, eikä mikään meissä ole väärää tai rikkinäistä, vaan ihmisyyden ydin on eheä. Elämän ilot, surut, naurut ja itkut ovat yksinkertaisesti osa tuota kokonaisuutta. Kokeaksemme tuo sisällämme asuva vapaus ja voima meidän ei todellakaan tarvitse muuttaa luolaan Himalayan vuorille meditoimaan, vaan voimme antaa elämämme ihmisyyden rooleissamme lapsina, vanhempina, ystävinä, rakastajina, työntekijöinä, työnantajina, yrittäjinä ja modernin talouden pyörittäjinä toimia harjoituksena kohti eheyttä ja totuutta sisällämme.

Omannäköisen elämän eläminen täysin rinnoin; elämän kokeminen ja vastaanottaminen täydessä värissä ja tekstuurissa, on tantraa.

Tieto muuttuu viisaudeksi oman kokemuksen kautta

Olen kouluttautunut nyt noin 500 tunnin verran yin joogan, tantrisen hatha joogan, jooga nidran ja meditaation parissa. Tärkeimpinä opettajinani ovat toimineet Octavio Salvado ja Karina Guthrie, ja valtaosa käymistäni koulutuksista pohjautuu Sri Vidyan tantrisen joogan linjaan.

Kumarran nöyrästi jokaiselle opettajalleni viisauksista, tiedosta ja tuesta jota olen heiltä polkuni aikana saanut vastaanottaa. Kumarran nöyrästi myös jokaiselle oppilaalleni; ymmärrykseni joogasta on kasvanut suuresti saadessani jakaa sen opetuksia siitä kiinnostuneille.

Suurimpana opettajani näen kuitenkin oman harjoitukseni. Ilman harjoitusta, tieto on vain tietoa, mutta ottamalla tiedon osaksi omaa elämääni ja osaksi päivittäistä harjoitushetkeäni, voin pitää sitä omanani. Omakohtaisen kokemuksen kautta tieto muuttuu eletyksi viisaudeksi, jonka vuoksi kannustan sekä itseäni että oppilaitani panostamaan omaan henkilökohtaiseen harjoitukseen. Palaamalla itsensä ääreen uudestaan ja uudestaan, päivästä toiseen, joogan tarjoama tieto ja tekniikat muuntautuvat syväksi yhteydeksi sekä ymmärryksesi itseä ja elämää kohtaan.

Tämä syvyys on itseni kohdalla vuosien myötä tuonut minulle lisää iloa ja rohkeutta elää itseni näköistä elämää. Se on osoittanut minulle tien kohti sydäntäni ja siellä asuvaa viisautta sekä uskoa elämää kohtaan, se on tuonut minulle voimaa hankalina aikoina, ja ehkä tärkeimpänä, antanut minulle kokemuksen siitä, että minä riitän sellaisena kuin olen, ja minun olemassaoloni on merkittävää.

Syvempi yhteys itseen on tuonut mukanaan syvemmän yhteyden elämää kohtaan, ja yhteyden myötä saapuu myös kokemus yhteenkuuluvuudesta - me olemme kaikki ihastuttavan uniikkeja ja monimutkaisia olentoja, mutta kukaan meistä ei ole täällä yksin, eikä kenenkään tarvitse matkata yksin.